Kanariansaarten sijainti Etelä-Amerikan ja Länsi-Afrikan reittien varrella on nostanut saaret salakujetusverkostojen merikartoille.
Viime vuosina Kanariansaaret on noussut yhdeksi merkittävimmistä huumeiden salakuljetusreiteistä Eurooppaan. Saarten sijainti Etelä-Amerikan ja Länsi-Afrikan kokaiini- ja hasisreittien varrella on tehnyt lomaparatiisista houkuttelevan kauttakulkupaikan salakuljettajille. Viime kuukausina saarilla onkin toteutettu useita kansainvälisiä huumeiden vastaisia operaatioita.
Merkittävä osa takavarikoiduista huumausaineista ei ole tarkoitettu myytäväksi Kanarialla. Rikollisryhmät käyttävät saaria huolto- ja varastointipisteenään ennen aineiden siirtämistä Manner-Eurooppaan. Kuljetustapoihin kuuluvat muun muassa kuormalavakuljetuksiin erikoistuneet yritykset sekä kätköillä varustetut ajoneuvot, jotka viedään lautoilla Manner-Espanjaan.
Elokuussa 2025 Espanjan tulli ja Guardia Civil pysäyttivät hinaajan, jonka kyydissä oli kolme tonnia kokaiinia. Kamerunin lipun alla purjehtineen aluksen miehistö pidätettiin. Operaatiossa tehtiin yhteistyötä muun muassa Marokon, Ranskan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Portugalin viranomaisten kanssa.
Toinen laajaa huomiota herättänyt takavarikko tehtiin Teneriffalla syyskuussa 2025. Guardia Civil takavarikoi yli kaksi tonnia kokaiinia ja pidätti 34 henkilöä, jotka toimivat Kanarialta käsin. Operaation yhteydessä takavarikoitiin muun muassa ampuma-aseita, yli 600 000 euroa käteistä, kuusitoista ajoneuvoa ja viisi venettä. Lisäksi irtainta ja kiinteää omaisuutta jäädytettiin yli kahden miljoonan euron arvosta.
Kyseisessä operaatiossa paljastettiin Teneriffalla toiminut huumelaboratorio. Paikalta löytyi suuria määriä terveydelle erittäin haitallisia kemikaaleja sekä välineistöä kokaiinin käsittelyyn ja laimentamiseen. Pääepäillyn kerrotaan hallinnoineen kotimaisia ja ulkomaisia ravintola-alan yrityksiä, kiinteistösijoituksia ja autovuokraamoita. Hänellä oli kytköksiä myös kalastusyrityksiin sekä muihin kolmansilta osapuolilta piilotettuihin varoihin.
Lokakuussa 2025 toteutettiin jälleen merkittävä merellä tapahtunut takavarikko. Espanjan kansallisen poliisin erikoisjoukot nousivat laivaston tukemana kauppalaivan kyytiin 900 kilometrin päässä Kanariansaarista. Aluksen ruumasta löydettiin noin 4000 kiloa kokaiinia, jonka arvoksi laskettiin 21,4 miljoonaa euroa. Lasti purettiin ja inventoitiin Arinagan satamassa Gran Canarialla. Aluksen lopullinen määränpää oli Galiciassa sijaitseva Vigon satama.
Galician poliisin erikoisryhmä GRECOn päällikön Emilio Rodríguez Ramosin mukaan Galician ryhmät eivät niinkään tee kauppaa, kuin tarjoavat aluksensa, kuorma-autonsa, maastoajoneuvonsa ja muut resurssinsa etelä-amerikkalaisille ryhmille, kaikkialla Euroopassa toimiville albanialaisille järjestöille sekä muille Itä-Euroopan ryhmille.
Noin 90 prosentissa tapauksista galicialainen toimija hoitaa pelkkää logistiikkaa. Poliisin tietojen mukaan Galiciassa on tällä hetkellä ”ainoastaan” neljä tai viisi ryhmää, joilla on täysi kyky tuoda kokaiinia suoraan maahan.
Yksi suurimmista operaatioista, josta julkisuuteen on tullut ainoastaan Kolumbian presidentin Gustavo Petron antamia tietoja, oli kahdeksantoista tonnin kokaiinierän takavarikointi Kanariansaarten lähivesillä joulukuun puolivälissä. Petro kuvaili tapausta Kolumbian kannalta yhdeksi historian suurimmista takavarikoista.
Viranomaisia huolestuttaa erityisesti huumekauppaan liittyvän väkivallan kasvu. Tähän kuuluu muun muassa Balkanin kartellin asettuminen saarille valvomaan kokaiinin maahantuloa sekä Albanian mafian keskeinen rooli: se vastaa noin 80 prosentista Etelä-Amerikasta Eurooppaan suuntautuvista lähetyksistä käyttäen Kanariansaaria keskusvarastonaan sekä työvoiman lähteenään.
Syyttäjänviraston vuosikertomuksen mukaan on useita syitä sille, miksi Kanariansaaret on vakiintunut salakuljettajille suotuisaksi alueeksi: Strategisen sijainnin lisäksi tärkeimmiksi nousevat runsaan matkailun tuottamat ihmismäärät sekä vilkas satama- ja lentoliikenne, jotka helpottavat aineiden ja salakuljettajien liikkumista.
Samalla virasto varoittaa Atlantin reittiä pitkin tulevien lastien lisääntymisestä sekä Brasilian suurimman rikollisjärjestön, Primeiro Comando da Capitalin (PCC), merkittävästä läsnäolosta saarilla.
Galician salakuljetustoiminnan historiaan liittyen suosittelen lukemiseksi toimittaja Nacho Carreteron kirjoittamaa Kokaiinirannikko-nimistä kirjaa. Kirja pureutuu pienen rannikkoalueen syvälle juurtuneeseen salakuljetuskulttuuriin paljastaen sen koukerot aina 1800-luvulta alkaen. Kirjasta on tehty myös kymmenosainen Fariña-niminen Netflix-minisarja, joka on voittanut neljätoista palkintoa ja saanut IMDb.com-sivustolla arvosanaksi 7,9.
