Länsi-Afrikan reitti ja Kanarian reitti viittaavat laittomiin saapumisiin Kanariansaarille. Maahanpyrkijät lähtevät pääasiassa Marokosta, Länsi-Saharasta, Mauritaniasta, Senegalista ja Gambiasta. Merimatka on pisimmillään yli 1600 kilometriä.
Näitä reittejä käyttäen Kanariansaarille saapui vuoden 2025 aikana 17 555 paperitonta maahantulijaa 259 aluksella, kun vuotta aiemmin vastaavat lukemat olivat 43 737 ja 643.
Vuoden 2024 lukemat ylittivät jopa vuoden 2006 niin sanotun cayuco-kriisin, jolloin kirjattiin yhteensä 31 678 paperitonta tulijaa. Kriisi nimettiin Senegalissa ja Mauritaniassa yleisesti käytettyjen kalastusveneiden, cayuco, mukaan.
Laittomien saapumisten vähentyminen koskee koko Espanjaa: joulukuun 15. päivään mennessä oli meritse ja maitse tullut yhteensä 35 935 paperitonta, mikä on reilut 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Historiallinen ennätys on vuodelta 2018, jolloin Espanjaan saapui laittomasti 64 298 maahantulijaa.
Käytetyt venetyypit
PATERA
Pituus: 5–8 metriä.
Kapasiteetti: max 60 matkustajaa.
Lyhyitä matkoja pääasiassa Marokosta ja Länsi-Saharasta Kanarian itäisille saarille.
CAYUCO
Pituus: max 25 metriä.
Kapasiteetti: 100–200 matkustajaa (joissakin tapauksissa vielä enemmän).
Rakenne: tasapohjaisia puuveneitä.
Moottorit: kaksi 40–60 hevosvoiman perämoottoria.
Polttoaine: 600 litraa kanistereissa.
Navigointi: GPS-laitteet, kompassit.
Toiminta-aika: jopa kaksi viikkoa merellä.
Laittomat saapumiset Espanjaan (kpl)
1. 2018 (64 298)
2. 2024 (63 970)
3. 2023 (56 852)
4. 2021 (41 945)
5. 2020 (41 861)
6. 2025 (35 935)
7. 2019 (32 513)
8. 2022 (30 048)
9. 2017 (28 349)
Yht. 395 771
Afrikasta Kanarialle suuntautuva väylä on jo pitkään ollut yksi Euroopan tärkeimmistä meriteitse tapahtuvan laittoman maahanmuuton reiteistä. Määrällisesti se on kuitenkin Välimeren reittejä pienempi mutta kuolleisuusluvuiltaan suurempi.
Milloin kaikki alkoi ja miten tilanne on kehittynyt?
1994: Elokuun lopulla kaksi nuorta Länsi-Saharan asukasta, sahrawia, saapui kalastusveneellä Fuerteventuralle suunnistaen La Entalladan majakan mukaan. Majakka on Kanariansaarten Afrikkaa lähinnä oleva piste, vain 100 kilometrin päässä mantereesta.
1999: Heinäkuussa La Señoran rannalla Fuerteventuralla upposi avovene eli patera noin 300 metrin päässä rannasta. Yhdeksän marokkolaista menetti henkensä. Kukin heistä oli maksanut 4000 dirhamia, noin 420 euroa, päästäkseen kuusimetriseen veneeseen, jonka piti olla pääsylippu eurooppalaiseen unelmaan.
2005: Elokuun alussa Espanjan meripelastus auttoi Agaeten lähellä Gran Canarian luoteisosassa venettä, jossa oli 19 henkeä. Vene oli pidempi kuin perinteiset paterat ja se oli ilmestynyt erikoiseen paikkaan alukselle, joka olisi lähtenyt yleensä käytetyistä Tan Tanista, Tarfayasta tai El Aaiúnista. Sen oli täytynyt lähteä paljon etelämpää.
Seuraavina viikkoina espanjalaiset alkoivat tottua uutisiin cayucoista, joihin mahtuu jopa 200 ihmistä ja jotka pystyvät kulkemaan reilusti yli 1000 kilometrin matkoja. Niitä saapui jatkuvasti. Vuoden 2005 vajaasta viidestätuhannesta saapumisesta hypättiin vuoden 2006 yli kolmeenkymmeneentuhanteen. Cayuco-kriisi alkoi.
Kun kriisi oli saatu hallintaan EU:n ensimmäisellä rajojen ulkoistamiskokeilulla eli sijoittamalla miljoonia euroja Rabatin, Nouakchottin ja Dakarin suostuttelemiseksi pidättelemään muuttovirtoja lähtörannoillaan, palasi Kanarian reitti alhaisiin lukemiin. Laittomasti saapuvia oli vuositasolla joitain satoja ja kiireisimpänä vuonnakin vain hieman yli tuhat. Tätä kesti lähes vuosikymmenen.
Pandemiavuodet: Vuosina 2020 ja 2021 Gran Canaria ja erityisesti satamakylä Arguineguín olivat tärkein pelastus- ja maihinnousupaikka. Vuonna 2022 reitti palasi lyhyemmille matkoille Lanzarotelle ja Fuerteventuralle entistä heppoisemmilla aluksilla. Cayucot katosivat kuukausiksi.
Kevään 2023 aikana El Hierrolle oli saapunut vain yhdeksän henkeä, mutta saari päätti vuoden tilastot 14 098 paperittomaan tulijaan – enemmän kuin sen asukasluku 11 154. Mitä tapahtui?
Cayucot palasivat. Useita päivässä, kaikki La Restingaan ja kyydissään enemmän ihmisiä kuin koskaan – jopa lähes 300 yhdessä veneessä. Ennätys kesti kuitenkin vain reilun viikon, sillä pian pelastettiin alus, jossa oli kokonaiset 320 matkustajaa.
2024: Lähes 6000 alaikäistä oli Kanariansaarten hallituksen täysin ylikuormittuneessa järjestelmässä. Uusia vastaanottokeskuksia avattiin yötä myöten. Asiasta tuli yksi poliittisen keskustelun kuumimmista aiheista, sillä Kanariansaaret vaativat edelleen samaa kuin jo vuonna 1999: muu Espanja ryhtyy jakamaan vastuun laittomista maahantulijoista saarten kanssa.
2025: Pitkien neuvottelujen jälkeen maaliskuussa hyväksyttiin kuninkaallinen asetus, jolla Espanjaan luotiin järjestelmä maahantulijataustaisten alaikäisten vastaanoton jakamiseksi kaikkien autonomisten alueiden kesken.Tavoitteena on helpottaa suurimman paineen alla olevien alueiden, ennen kaikkea Kanariansaarten, tilannetta.
Samalla Espanjan korkein oikeus määräsi keskushallituksen huolehtimaan omilla resursseillaan kaikista niistä ilman huoltajaa olevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista, joita Kanariansaaret olivat siihen asti hoitaneet.
Tuomioistuin antoi hallitukselle kymmenen päivää aikaa noudattaa määräystä, mutta vasta kahdeksan kuukautta myöhemmin, 21. marraskuuta, hallitus ilmoitti täyttäneensä velvoitteen, kun noin 700 lasta ja nuorta oli otettu vastaan.
Korkeimman oikeuden määräämät siirrot ovat helpottaneet lasten vastaanottokeskusten tilannetta saarilla, vaikka ne ovat edelleen ylikuormitettuja. Kanariansaarilla huollettavien alaikäisten määrä on laskenut lähes kuudestatuhannesta neljääntuhanteen viiteensataan.
Taloudellinen hyöty rikollisille
Kustannukset yhtä cayuco-matkaa kohden:
Espanjan Guardia Civilin mukaan ihmissalakuljetuksen taloudellinen rakenne on seuraava.
- Käytetty cayuco: 6000–12 000 €
- Kaksi perämoottoria: 3600 € (1800 €/moottori)
- Polttoaine (1800 litraa): 1000 €
- Kapteenien palkkiot (3 kapteenia): 900–1500 €
- Lahjukset taatun lähdön varmistamiseksi: 9000–11 000 €
- Kokonaiskulut: noin 28 100 €
Tulot:
- Matkustajamaksu: 600–900 €/henkilö (Senegal/Mauritania)
- 800–1000 € Saharan eteläpuolisille ja Länsi-Saharasta
- 400–600 € marokkolaisille
- 1800 € kalastusvenematkoista
Esimerkki:
- 150 matkustajaa × 900 € = 135 000 €
- Voitto yhtä matkaa kohden: noin 106 900 €
- Vuotuiset arviot (2006):
- Noin 75 miljoonaa euroa voittoja, jotka ihmiskauppaverkostot tekivät pelkästään Atlantin reiteillä.
- Matkalla menehtyneet (2025):
- 1906 Kanariansaarille pyrkinyttä
- 1037 Manner-Espanjaan/Baleaareille pyrkinyttä
Kanarialaisen Tamaimos-säätiön toteuttaman Nuorten sosiobarometri 2025 mukaan maahanmuuttovastainen retoriikka on yleistynyt saarten nuorten keskuudessa, sillä vain 24 prosenttia torjuu ajatuksen, että maahanmuutto olisi suuri ongelma saarille.
Käsitys siitä, että maahanmuuttajat ja maahanpyrkijät käyttäisivät Espanjan hyvinvointijärjestelmää hyväkseen, on levinnyt laajalle: kaksi viidestä nuoresta uskoo heidän olevan etusijalla tukien jakamisessa kanarialaisiin nähden, eivätkä heidän mukaansa halua työskennellä tai sopeutua kanarialaiseen kulttuuriin.
Lähteet: EU-neuvosto, STT, Tiempo de Canarias, Noticias de Navarra, El Diario.
