Saksa ja britit edelleen selkeitä ykkösiä, Suomi taulukoiden keskikastia. Teneriffalla kasvua 240 000 matkailijaa, Gran Canarialla puolestaan 140 000.
Talvikuukaudet ovat erityisesti pohjoisen Euroopan asukkaille Kanarialla lomailun kiihkeintä aikaa. Kysyttäessä vastaajasta ja hänen kansallisuudestaan riippuen talvikausi alkaa heti lokakuun alussa tai vaihtoehtoisesti marraskuun alussa jatkuen jopa huhtikuun lopulle saakka.
Suomalaisten aktiivisin matkailukausi on lyhentynyt 2020-luvun aikana muutamia viikkoja niin syksyn kuin keväänkin puolelta nykyiseen marras–maaliskuu -mittaansa.
Viime vuosikymmenellä Kanariansaarilla kävi talvisin suomalaisia jopa 250 000, mutta Gobierno de Canariasin ja A.E.N.A.:n mukaan talvikaudella 2024–2025 viidennes vähemmän, noin 200 000. Näistä Teneriffalla 66 000 ja Gran Canarialla 113 000. Huippuvuosina Gran Canarialla lomaili talvikuukausina keskimäärin noin 130 000 suomalaismatkaajaa, joten laskusuunta on ollut selkeä.
Gran Canarialle saapuneet, loka–huhtikuu
Gran Canaria kasvatti kuitenkin viime talvena suomalaisten matkailijoiden määräänsä edelliseen talveen verrattuna noin tuhannella, kun taas Teneriffa menetti yli 11 000.
Huomattavaa on, että molempien lomasaarten ylivoimaisesti suurimmat matkailijamassat tulevat Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Näiden ero muihin on kirkkain Gran Canarialla, kun taas Teneriffalla selkein ykkönen on Iso-Britannia. Italia ja Puola ovat molempien saarien ykkösiä kasvussa mitattuna. Pohjoismaat miehittävät Gran Canarian taulukon ylempää puoliskoa, kun taas Teneriffalla alempaa.
Teneriffalle saapuneet, loka–huhtikuu
Talvisesongin 2024–25 aikana ulkomailta Kanariansaarille saapuneiden matkailijoiden kokonaismäärä oli yhteensä 10,2 miljoonaa, minkä lisäksi kesämatkailu kasvattaa koko kalenterivuoden määrää vielä noin puolella.
Tämä tukee työllisyyttä ja tuo verotuloja mutta samalla verottaa saarten resursseja ja vaikeuttaa paikallisten, erityisesti pienituloisten, elämää. Tästä ovat osoituksena muun muassa paikallisten järjestämät mielenosoitukset.
Kasvavan matkailun haittavaikutukset ovat nähtävissä niin Kanarialla kuin Suomessakin
Mielenosoitukset eivät ole yksiselitteisesti suunnattu matkailua tai matkailijoita itseään vastaan, vaan niissä kritisoidaan myös paikallisen hallinnon toimia ja toimettomuutta järkevän ja kestävän turismin edistämiseksi. Useiden paikallisten mielestä päättäjät ovat unohtaneet heidän hyvinvointinsa huolehtien ainoastaan matkailijoiden tarpeista ja turismin lisäämisestä.
Asuntojen vuokrat ja myyntihinnat ovat nousseet vuosi vuodelta. Ne ovat saavuttaneet pisteen, jossa paikallisten pieni- ja jopa keskituloisten on vaikeaa saada asuntoa paitsi koko ajan nousevien hintojen, myös vapaiden asuntojen jatkuvan vähentymisen vuoksi. Tämä johtuu pitkälti kunnallisten asuntojen puutteesta ja yksityisomisteisten lyhytvuokrauksesta lomalaisille.
Ilmiö on tuttu myös Suomessa, erityisesti Rovaniemellä, jossa vuokrat ovat nousseet valtakunnallisesti eniten. Kaupunki onkin noussut asuntosijoittajien suosikiksi.
Lapin matkailubisneksen kasvu on kiristänyt Rovaniemen vuokra-asuntomarkkinoita siinä määrin, että se vaikeuttaa muun muassa opiskelijoiden asumista. Tuottoisan lyhytvuokrauksen lisääntyminen on johtanut siihen, että erityisesti talvisesongin alkaessa opiskelijoiden vuokrasopimuksia on purettu.
Lapin ammattikorkeakoulu on jopa joutunut siirtämään lähiopetusta pois talvikuukausilta, sillä opiskelijoille ei ole löytynyt majoitusta (Yle 3.7.2025). Tämän vuoksi monet niin ulkomaiset kuin suomalaisetkin oppilaat ovat peruneet oppilaitokseen tulonsa.
