Kanariansaarten tilintarkastustuomioistuimen laatiman raportin mukaan saarilla on krooninen ongelma: rahaa löytyy, mutta heikon hallinnointikyvyn vuoksi myönnetyistä budjeteista jää käyttämättä lähes puolet. Asiasta uutisoi Canarias7.
Raportin mukaan vuosina 2019–2023 eniten varoja jäi käyttämättä julkisten töiden, liikenteen ja asumisen hallinnonalalla, yhteensä 495,59 miljoonaa euroa. Seuraavana on opetus-, kulttuuri- ja urheilu 337,27 miljoonalla eurolla ja kolmantena vihreästä siirtymästä vastaava hallinnonala 118,20 miljoonalla eurolla. Pandemian vuoksi terveydenhoidolla jäi käyttämättä ainoastaan noin 9000 euroa.
Budjetin käyttöaste oli kyseisinä vuosina keskimäärin 56,7 prosenttia, mikä on hälyttävän alhainen luku alueelle, joka sijoittuu useilla elämänlaadun mittareilla koko Espanjan häntäpäähän.
Entisen tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajan José Carlos Naranjo Sintesin mukaan budjetin käyttöasteen alhaisuus on sietämättömällä tasolla. Hänen mukaansa ongelma ei ole pelkästään itse luvuissa vaan siinä, että kyvyttömyydestä on tullut normaali ilmiö – budjettien alikäyttö Kanariansaarilla ei ole satunnaista, vaan rakenteellinen ja syvälle juurtunut ongelma.
Sintesin arvion mukaan Kanariansaarten hallitus tekee pitkälle vietyjä suunnitelmia näyttääkseen hyvältä, mutta toteuttaa niitä vain täyttääkseen muodolliset vaatimukset. Näin syntyy järjestelmä, joka tuottaa runsaasti asiakirjoja mutta ei tuloksia.
– On suunniteltava vähemmän mutta järkevämmin ja toimeenpanokykyä on vahvistettava huomattavasti, Sintes toteaa.
Raportti nostaa esiin useita haittatekijöitä, jotka toistuvat vuodesta toiseen. Näitä ovat erityisesti hankkeiden hyväksyminen ilman riittäviä teknisiä selvityksiä, ilman lupia ja ilman riittävää hallinnollista ymmärrystä kokonaisuudesta.
Tehottomuuden kierre jatkui myös vuonna 2024, jolloin Kanariansaarten budjetin toteutumisaste oli ainoastaan 52,35 prosenttia – heikoin lukema sitten vuoden 2019.
Lähde: Canarias7
