Coco Chanelin luodessa 1920-luvulla uuden kauneusihanteen ja käsityksen eleganssista alkoivat ihmiset ihannoida ruskettunutta ihoa. Toisaalta taas muistetaan, että yläluokan piirissä vaaleaa ihoa ihannoitiin ja ruskettunutta ihoa oli vain ulkotöitä tekevän työväenluokan piirissä.
Nyt noin sadan vuoden jälkeen UV-säteilyn riskit tiedetään ja tiedostetaan – auringonpalvonta tuo tullessaan sekä hyötyjä että haittoja.
Ihon ruskettuminen on ihon oma puolustusmekanismi UV-säteilyä vastaan. Henkilöillä joilla on erittäin vaalea ja ohut iho ei ole juurikaan melamiinia, joka tummentuisi UV-säteilyn vaikutuksesta. Suomalaisista vajaat 5 % ei rusketu juuri ollenkaan ja neljännes ruskettuu huonosti. Rusketus ei estä ihon palamista ja UV-säteet voivat vahingoittaa kudoksia, vaikka olisikin jo ruskettunut.
Ultraviolettisäteilyn tunnetuin hyöty lienee ihon D-vitamiinin tuotanto, mutta hyödyn saadakseen ei ole tarpeen käristää itseään tuntitolkulla. On hyvä muistaa, että Suomessa aurinkoisella säällä päivän D-vitamiinitarpeen saa jo alle puolessa tunnissa. UV-säteily käynnistää kehossa endorfiinituotannon, joka voi parantaa mielialaa. Myös ihosairauksien hoidossa UV-säteilystä saadaan hyötyä joko oireiden vähentyessä tai vaivan paranemisen kautta.
Tunnetuimpia haittoja lienevät ihon vanheneminen, kaihin todennäköisyyden lisääntyminen UVB-säteilyn vaikutuksesta sekä ihosyöpäriskin kuten okasolusyövän ja sen esiasteiden, tyvisolusyövän ja melanooman kasvaminen. Kaikki UV-säteilyn aallonpituudet aiheuttavat syöpäriskiä lisääviä DNA-vaurioita, mutta polttavaa UVB-säteilyä pidetään haitallisimpana.
UV-säteilystä
Auringon valosta noin 8 % on UV-säteilyä ja loput näkyvää valoa sekä infrapuna- eli lämpösäteilyä. Ilmakehä vaimentaa erityisesti maan pinnalle yltävän UVB-säteilyn määrää.
Aurinkoaltistuksen aiheuttama ihon punoitus on pääosin UVB-säteilyn vaikutusta. Mitä pidemmän matkan ilmakehässä säteily kulkee, sitä enemmän se vaimenee.
Kun aurinko on zeniitissä eli korkeimmalla kohdallaan taivaankannella, tulee säteily suoraan ilmakehän läpi. Auringon ollessa matalalla lähellä horisonttia, joutuu säteily kulkemaan pidemmän matkan ilmakehän lävitse, jolloin säteily vaimenee enemmän. Tämän vuoksi auringon korkeus horisontista määrittää UV-säteilyn vuorokausi- ja vuodenaikavaihtelun.
Muista:
- Tarkkaile varjoasi. Iho on syytä suojata viimeistään silloin, kun varjosi on itseäsi lyhyempi: mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä on.
- Puolipilvinenkään ei ole turvallinen. UV-säteily läpäisee myös pilvet. 90 % säteilystä tulee ohuen pilven läpi, vain paksu sadepilvi vähentää säteilyn vaarattomalle tasolle.
- Muista suojautua myös avoimilla paikoilla ja veden äärellä.
- Vain osa UV-säteilystä tulee suoraan auringosta, puolet tulee ns. hajasäteilynä. Varsinkin avoimilla paikoilla UV-altistus voi olla yllättävän suuri. Vesi ja vaalea hiekka voivat voimistaa säteilyä.
- Pysyttele varjossa keskipäivällä. Suurin osa säteilystä tulee kuumimpaan aikaan noin klo 11–15 välisenä aikana.
- Hitaasti hyvä tulee. Varjossakin ruskettuu, mutta iho altistuu vain noin puolelle säteilystä.
Rusketus on ihosolun dna-vaurio. Iho muistaa palamiset ja UV-altistukset
Kanariankävijä Tuuli selätti tyvisolusyövän
”Olin auringonpalvoja ja rakastin ruskettumista. Mielestäni ruskettunut ihminen oli kaunis ja terveen näköinen, omat läskimakkaratkin näyttivät ruskettuneena kauniimmalta. Auringon lämmön osuminen iholleni sai myös endorfiinit hyrräämään. Olin koukussa tähän tunteeseen. Matkustin joka vuosi kaksi tai kolmekin kertaa jonnekin lämpimään ja nautin siitä suunnattomasti. Tiesin kyllä auringonoton riskit mutta halusin unohtaa ne. Olin huono rasvojen käyttäjä ja välillä ne unohtuivat kokonaan.
Kesällä 2022 huomasin pienen finnin näköisen näppylän sieraimeni juuressa. Puristelin sitä tuloksetta. Varasin ajan ihotautilääkärille syksylle, mutta koska olin lähdössä jälleen Kanarialle, peruutin ajan. Näppylä oli niin mitätön eikä sitä kukaan muu nähnyt.
Näppylään kasvoi pieni verisuoni ja silloin tiesin, että kyse olisi ihosyövästä. Kävin ihotautilääkärillä ja sieltä menin plastiikkakirurgille, joka poisti pyynnöstäni näppylän marginaalilla heti. Vastaus tuli nopeasti – tyvisolusyöpä, joka edennyt ihonalaiskudokseen.
Leikkaus ei ollut riittävä eli jouduin uusintaleikkaukseen, jota varten piti ottaa ihosiirrettä korvan takaa. Valitettavasti olin saanut superbakteerin ihosiirteen reunaan ja se teki syvän onkalon sieraimen viereen, näytti kuin sierain roikkuisi ilmassa. Olin kauhuissani ja onkalon putsaaminen oli kivuliasta ja todella rankkaa tehdä itse.
Kauhua lisäsi se patologin vastaus, että syöpä oli levinnyt edelleen ja vaatii uuden leikkauksen. Kolmas leikkaus tehtiin toukokuussa 2023 ja taas tarvittiin uutta ihoa toisen korvan takaa ja sierain ommeltiin paikalleen.
Nyt olen terve, mutta tyvisolusyöpä uusiutuu helposti ja olen joutunut opettelemaan uudenlaisen elämän auringossa. Olin varannut jo ennen ihosyöpädiagnoosia asunnon Inglésistä ja mietin pitkään mitä tekisin sen kanssa. Tulin kuitenkin Inglésiin marraskuun alussa ja olen todellakin oppinut suojautumaan! Liikun yleensä vain aamuisin ja iltaisin auringon laskettua. Suojaan itseni vaatteilla, hatulla ja aina 50 suojakertoimella. En ota aurinkoa enää koskaan. Tässä on ollut opettelua ja myös surua siitä, että endorfiiniryöpyt auringonlämmöstä ovat taakse jäänyttä elämää. Nautin kuitenkin valosta ja lämmöstä varjossa tai auringon laskettua.”
