Ennustajat ovat heittäneet synkän varjon saarella sijaitsevan tulivuoren, Cumbre Viejan, romahtamisesta. Tätä on verrattu jopa maailmanlaajuiseksi luonnonuhaksi. Toteutuessaan tulivuoren romahtaminen saisi aikaan yhden kaikkien aikojen suurimman megatsunamin hävittäen suuren osan Euroopan rannikosta ja Yhdysvaltojen itärannikkoa. Nykytieteen ja tiedon mukaan tämän romahtamisen ei uskota tapahtuvat kerralla vaan vaiheittain aiheuttaen huomattavasti vähäisemmät vahingot.
La Palman suuri tulipalo
Elokuun alussa 2016 La Palmalla turistina ollut saksalaismies sytytti vahingossa metsäpalon. Mies oli käynyt tarpeillaan polun varrella ja hävittänyt käyttämänsä wc-paperin polttamalla. Paperin polttamisesta alkanut maastopalo kesti kaikkiaan kuusi päivää ja tuhosi yli 4800 hehtaaria metsää. Koko saaren pinta-alasta paloi 6,8 % ja metsäalasta 20 %. Palo alkoi kansallispuiston eteläreunalta, mutta onneksi tuulen suunta oli suotuisa ja itse kansallispuisto säästyi. Palossa menehtyi yksi palomies ja yli 2500 henkeä jouduttiin evakuoimaan.
La Palman kansallispuisto Caldera de Taburiente
Vuonna 1954 perustettu La Palman kansallispuisto on pinta-alaltaan 4690 hehtaaria. Puistossa vierailee vuosittain yli 400 000 turistia. Kansallispuiston kuuluisin nähtävyys on halkaisijaltaan lähes 10 km oleva caldera, joka ei ole kraatteri vaan jättimäisen maanvyörymän muodostama rotkolaakso, ”kattila”.
Caldera de Taburienten kansallispuiston erityispiirteisiin kuuluvat pystysuorat kallioseinämät, joiden kontrasti saa haukkomaan henkeä siinä missä mahtavat vesiputoukset, laavavirrat sekä laavajärvikin. Vulkaanisesta toiminnasta kertovat lukuisat erikoiset ”laavakävyt” ja kallioiden seinämien silmiinpistävät värit, jotka johtuvat eri aikakausina tapahtuneista purkauksista.
Kasvisto
Puiston alueella kasvaa 1451 eri kasvilajia. Lajeista vajaa tuhat on sieniä, jäkäliä ja sammalia, loput ovat siemenkasveja. Kansallispuistosta löytyy lukuisia useiden eri alueiden endeemisiä kasvilajeja: kansallispuiston omia endeemisiä lajeja 4, La Palman 37, Kanariansaarten 85 sekä Makaronesian saariryhmän 24. Uhanalaisena esiintyy yksi pensasruusulajike, jota on myös Teiden kansallispuiston alueella.
Eläimistö
Kansallispuistossa elää noin 1200 selkärangatonta eläinlajia. Selkärankaisista yleisin ryhmä on linnut, joita on puiston alueella 38 lajia. Linnuista uhanalainen on korpin kanarialainen alalaji. Silmällä pidettäviä ovat kanariankyyhky ja palmankyyhky. Puistossa on myös silmällä pidettävä lepakkolaji. Alppivarista ei myöskään ole juuri muilta Kanarian saarilta mahdollista löytää.
Kansallispuistoon tutustuminen
Kansallispuistoon tutustuttaessa on noudatettava puiston sääntöjä. Niiden tarkoitus on suojella maisemaa, kasvistoa, eläimistöä, geologiaa ja ekosysteemiä. Suomalaiset jokamiehen oikeudet eivät päde La Palman kansallispuistossa, joten älä leiriydy, älä tee tulia, älä roskaa tai sotke, älä kerää kasveja, kiviä tai fossiilia, äläkä käytä moottoriajoneuvoja ja vältä turhaa melua sekä pysy polulla.
Puiston kuuluisimpaan nähtävyyteen, calderaan, voi tutustua autoillen kolmesta suunnasta: La Cumbrecita lännessä, Los Brecitos idässä ja Roque de los Muchachos pohjoisessa. Itse kansallispuistossa voi kulkea ainoastaan valmiilla poluilla kävellen.
Roque de los Muchachos on saaren korkein kohta, 2426 metriä. Sieltä lähtevät calderan kiertävät ja sen reunoja myötäilevät patikkapolut. Jos ei ole korkeanpaikankammoinen, suosittelen kävelemään näitä polkuja, sillä pystyjyrkät seinämät eivät jätä ketään kylmäksi. Hyvällä säällä voi katsella kaksi kilometriä alaspäin calderan pohjalle.
La Cumbrecitasta voi kävellä kaksi kilometriä pitkää polkua kanarianmäntymetsässä. Loistaville paikoille rakennetuilta näköalatasanteilta voi nähdä ja kokea kansallispuiston koko mahtavuuden.
Puiston alueella on merkittyjä polkuja 80 kilometriä, joista osa on erittäin vaativia ja vaarallisia. Vaeltamaan ei kannata lähteä hetken mielijohteesta. Varusteiden on oltava kunnossa ja esimerkiksi lenkkikengillä matkaa ei kannata tehdä, vaan kunnon vaelluskengät ovat reiteillä paikallaan.
Puiston vaellusreiteillä on varauduttava vaativiin ja jyrkkiin nousu-/laskuosuuksiin ja muistettava aina mahdollisuus nopeaan sään vaihdokseen. Itse olin tutustumassa La Cumbrecitan alueella, kun pilvet syöksyivät alas ja peittivät calderan alle 20 minuutissa ja koko puisto suljettiin.
Tähtitaivas
Caldera de Taburienten kansallispuiston yllä oleva taivas on huipulla yli 300 päivää vuodesta pilvetön ja lähes täydellisesti ilman valosaastetta. Vuodelta 1998 oleva laki on mahdollistanut taivaan suojelemisen tarpeettomalta valosaasteelta uudisrakentamisen yhteydessä. Pilvettömyys ja valosaasteettomuus ovat tehneet alueesta ehkä yhden maailman parhaista paikoista tarkastella tähtitaivasta.
Alueelle on rakennettu maailman suurin kaukoputki, Gran Telescopio de Canarias. Tämä peilikaukoputki on halkaisijaltaan 10,4 m ja sen rakentaminen maksoi 130 miljoonaa euroa. Espanjan kuningas Juan Carlos I vihki peiliteleskoopin virallisesti tieteelliseen käyttöön 24.7.2009.
