”Kaipasin irtiottoa oravanpyörästä.”
Kanttori Tuomas Heikkilä, 36, myöntää olevansa jouluihminen. Hyvä niin, sillä seurakunnassa joulu merkitsee tiivistä työrupeamaa.
– Jos pitää olla jouluna töissä, niin mikä olisi kirkkoa parempi paikka? Kynttilät syttyvät, kirkot täyttyvät iloisista ihmisistä ja yhteislaulu raikuu. On valon juhla.
Tämä joulu on silti erilainen. Tuomas ei istahda urkujen ääreen Hakunilan kirkossa Vantaalla, vaan Enkeli taivaan kajahtaa Gran Canarialla. Kun kotimaa ja läheiset ovat kaukana, joululaulut soivat sielussa jotenkin toisin.
– Sylvian joululaulu puhuttelee, enkä liene ainoa. Liittyyhän jouluun paitsi iloa myös kaihoa ja haikeutta. Onko se kaipuuta lapsuuden jouluun, satumaahan? Aikuisen on rakennettava joulu uudella tavalla ja löydettävä sen merkitys.
Tuomas kertoo kuuntelevansa ja esittävänsä musiikkia laaja-alaisesti. Suomi-kerhon avajaisissa hän tarttui mikkiin ja esitteli itsensä laulamalla Olen suomalainen.
– Suomessa olemme toteuttaneet iltakirkkoja, joissa on laulettu vain Kari Tapion biisejä. Niistä löytyy syvällisiä lauluja elämästä valoineen ja varjoineen.
Ensi kertaa Kanarialla
Tuomas ei ollut aiemmin käynyt Gran Canarialla. Saaren moninaisuus yllätti hänet. On vuoristoa, karuja ja vehreitä seutuja, mahtavia rantoja. Las Palmasissa on suuren maailman tuntua, ja tasokkaat konsertit ja jalkapallo-ottelut tuovat upeita elämyksiä arkeen.
Gran Canarian suomalainen ev.lut. seurakunta on ottanut uuden kanttorinsa iloiten vastaan. Messuissa kuullaan usein Tuomaksen yksinlaulua sekä alttoviulun soittoa. Kanarian talvehtijat ovat tunnetusti ns. varttuneempaa nuorisoa. Mikä sai nuoren ammattimuusikon lähtemään turistikanttorin osa-aikatyöhön yhdeksi talvikaudeksi?
– Kaipasin irtiottoa oravanpyörästä. Jos työaikaa kuluu liiaksi kaikkeen muuhun kuin musiikkiin, lopputulos kuormittaa: musisoidaan, jos ehditään! Täällä saan keskittyä rauhassa kanttorin perustyöhön. Ilokseni olen huomannut, että esim. pianon ääressä alkaa hiljalleen syntyä jotain uutta.
Kuorotoimintaakin on viritelty. Syyskaudella lauletaan Templo Ecuménicossa ja kevätkaudella Skandinaavisessa Turistikirkossa. Ei ole salaisuus, että suomalaiset käyvät Kanarialla ahkerammin kirkossa kuin kotimaassaan. Kuusamossa kasvanut Tuomas uskoo tietävänsä syyn.
– Täällä vallitsee mukava maalaismeininki, kun on yksi pappi ja yksi kanttori. Tullaan tutuiksi, ja jäykkyys katoaa. Ja suomalaiset toki haluavat tavata toisiaan.
On sanomatta selvää, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon niin jouluna kuin joulun jälkeen.
– Tänä jouluna minut pysähdyttää enkelten viesti ”Älkää pelätkö”. Enkelit julistivat rauhaa maan päälle ja hyvää tahtoa ihmisille. Miten kipeästi sitä nyt kaivataan maailman pimeyteen, huokaa Tuomas.
Sitä hän ei kerro, minkä laulun hän aikoo kajauttaa joulukirkossa seurakunnan iloksi. No, kohtahan se kuullaan. Tervetuloa joulukirkkoon!
Liisa Seppänen
