Las Palmasin Suomi-Kerhon kirjasto on kustannustehokas kulttuuripalvelu jäsenilleen.
”Ohoh, onpa täällä iso kirjasto!” Tämän hämmästyneen toteamuksen kuulevat Suomi-Kerhon kirjaston vapaaehtoiset työntekijät hyvin usein, kun uusi asiakas astuu ovesta sisään. Toinen kommentti, joka nostaa hymyn Kaija Jäppisen, Raija Siekkisen ja Hilkka Purasen huulille on usein kuultu ”Teiltä saa uudet kirjat nopeammin luettavaksi kuin kotimaassa.”
Suomessa lainataan ahkerasti kirjoja, ja kirjastojen kautta kulkee vuosittain kymmeniä miljoonia teoksia. Suomalaiset lukevat keskimäärin yli 16 kirjaa vuodessa, joista merkittävä osa on lainattuja. Las Palmasin Suomi-Kerhon kirjasto tekee oman osansa lukuharrastuksen eteen yli 4000 kirjallaan. Kirjasto on osa kerhon jäsenpalvelua, jota 200–300 vakituista käyttäjää hyödyntää talvikauden aikana. Kunkin vuoden uutuuskirjat ovat näyttävästi esillä ja niitä pääsee lukemaan nopeammin, kun edessä ei ole satoja jonottajia, kuten helposti käy kotimaan suurkaupungeissa.
Harva kerhon kirjaston käyttäjä tulee ajatelleeksi taustatyön määrää ja sitä, millainen prosessi juuri oikeiden kirjojen hankkiminen on Suomi-Kerhon kirjastoon. Se edellyttää suunnittelua, ennakointia ja alan tuntemusta. Kaija, Raija ja Hilkka ovat kehittäneet keskenään menetelmän, jossa he pisteyttävät uutuusteokset tai sellaiset kirjat, joista puhutaan lehtien palstoilla, kirja-arvosteluissa tai kirjallisuusblogeissa. Kun he samalla tuntevat lukijakuntansa mieltymykset, on helppo suunnata hankinnat oikeisiin teoksiin.
Ostoprosessi käy kuumana läpi vuoden. Kun muut kerholaiset ovat kesätauolla, kirjaston vapaaehtoiset pyrkivät hankkimaan kirjoja mahdollisimman edullisesti eri puolilta Suomea. Kesän sekä syksyn aikana organisoidaan tuttavat ja ystävät tuomaan hankittuja kirjoja Las Palmasiin niiltä osin kuin omiin matkatavaroihin ei enää mahdu. Suomi-Kerho budjetoi joka vuosi määräsumman kirjojen ostoihin mutta useita teoksia tulee listoille myös lahjoituksina.
Kerhon lukupiiri hyödyntää kirjaston vapaaehtoisten ammattitaitoa keskustellessaan ja valitessaan uusia kirjoja piirin jäsenten luettavaksi. Asiantuntevat vinkit avartavat lukukokemuksia usein sellaisille alueille, joita tavallinen lukija itse ei olisi tullut ajatelleeksi.
Kaija on ollut kirjastoissa kesätöissä jo opiskeluajoistaan lähtien ja saanut kokemusta monelta vuosikymmeneltä. Raijan haave pienenä tyttönä oli kirjastonhoitaja mutta työura vei muualle ja nyt hän pääsee toteuttamaan haavettaan. Hilkka on mukana rakkaudesta lajiin. Hän on kollegojensa mukaan superlukija, joka lukee todella paljon.
Suomi-Kerhon kirjasto palvelee asiakkaitaan neljänä päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Rouvat ovat sopineet keskenään kiertävät vuorot kirjaston pyörittämiseen. Talkootyö on motivoivaa, kun pystyy auttamaan ja vinkkaamaan, mitä itse kunkin kannattaisi lukea. He kaikki kokevat asiakkaat mukavina ja erityisen positiivisia ovat kommentit, kuten ”en lue missään niin paljon kuin täällä”.
Kirjastotoiminta kerholla on kustannustehokas kulttuuripalvelu ja kohderyhmä on paperikirjan lukijat. Kuitenkin painitaan saman haasteen kanssa kuin muutkin kirjastot. Sähkö- ja äänikirja rynnivät esiin voimakkaasti. Koronapandemian aikana lukijamäärät putosivat Suomen kirjastoissa romahdusmaisesti ja sama ilmiö toistui myös kerholla. Kuitenkin Suomi-Kerhon kirjastossa lukijamäärät ovat palautuneet selvästi paremmin kuin kotimaassa. Asiakaskunta on iältään sellaista, että se on tottunut lukemaan paperikirjaa.
Oma lukunsa on kirjaston aulassa oleva kierrätyshylly. Siihen sijoitetaan lahjaksi saatuja kirjojen kaksoiskappaleita. Hyllystä voi lainata kirjoja, vaikka ei olisi kerhon jäsen. Kun kirjastossa hyllyt pursuavat, järjestetään pop up -myyntitapahtuma, jossa poistettavia teoksia myydään todelliseen alehintaan.
Mitkä ovat kirjaston kysytyimmät kirjat? Helposti mieleen tulee kuva rannan hiekalla pötköttävästä matkailijasta, joka lukee kevyttä dekkaria. Kerhon kirjaston tilastot osoittavat kuitenkin toista. Lukijakunta ei ilmeisesti edes pötköile rannalla, vaan lukee laadukasta kaunokirjallisuutta ja erityisesti uutuuksia ja sellaisia kirjoja, joista puhutaan. Lukijat ovat laatutietoisia, toteavat rouvat kuin yhdestä suusta. Uutuuskirjoissa on yleensä kahden viikon laina-aika, mikä ohjaa nopeampaan kiertoon kauden kuluessa. Käytännössä kirjaston toimintakausi on neljä kuukautta, vaikka se avataan jo lokakuun loppupuolella.
Netta Muskett, tietokirjat vai hyvä mieli
Vajaa viisikymmentä vuotta sitten kun Suomi-Kerhon kirjasto avattiin, kirja numero 1 oli Netta Muskett: Sinä olet elämäni. Kirja kuuluu romanttiseen viihdekirjallisuuteen, joka sen ajan Suomessa oli suosittua erityisesti naisten keskuudessa. Nyt tälle genrelle on helppo hymyillä.
Vuosikymmenten aikana lukutottumukset ovat vaihtuneet melkoisesti.
Tällä hetkellä tietokirjojen kysyntä on kasvanut. Kirjaston kannalta ryhmä on haastava, sillä eri alojen teoksia on niin laajasti, että niiden priorisointi on vaikeaa. Siksi pitää keskittyä niihin, joista keskustellaan eniten. Tällaisia ovat esimerkiksi monet elämänkerrat.
Nykyinen maailmantilanne on tuonut uuden ryhmän, jota kysytään kirjastossa usein eli hyvän mielen kirjat. Niiden avulla saa aivot narikkaan ja lepohetken arjesta. Tarinoissa usein nuori nainen kohtaa haasteita elämässään ja lähtee etsimään uutta. Mutkien jälkeen hän saa asiansa kuntoon tai kohtaa elämänsä prinssin. Lopussa kuitenkin kaikki on hyvin.
Olemmeko palanneet viiden vuosikymmenen takaiseen aikaan?
Teksti: Juha Hallenberg
