Lentoasemat ovat eittämättä maailman kansainvälisimpiä palvelukeskittymiä. Vaikka useimmat niistä muistuttavat yhä enemmän suuria kauppakeskuksia, ovat ne toimintaympäristönä aivan eri maata.
Lentoasemien palveluiden hintataso mielletään usein kalliiksi, mitä se yleensä kaupungin hintoihin verrattuna onkin. Syy korkeammalle hintatasolle on sen poikkeuksellisessa toimintaympäristössä.
Tavarankäsittely vie lentoasemilla usein vähintään kaksin verroin aikaa, vaivaa ja rahaa esimerkiksi lähikauppaan tai korttelipubiin verrattuna. Liike- ja varastotilat ovat pieniä, ja niissä voidaan säilyttää kerralla vain hyvin rajallisia määriä tuotteita ja raaka-aineita, mikä nostaa hintoja.
Lentokentällä toimiminen on logistisesti vaativaa: Pitkät aukioloajat, jotka kattavat aikaiset lähdöt ja myöhäiset saapumiset, ennakoimattomat ruuhkat lentojen myöhästymisten tai matkustajaryntäysten vuoksi, rajoitetut kulkuoikeudet sekä aikaa vievät turvatarkastukset henkilöstölle ja tavaroille lisäävät työmäärää ja erikoistuneen henkilökunnan tarvetta. Lisäksi tavarantoimittajien on hankittava ennakkoluvat ja käytettävä pilkulleen määrättyjä toimitusaikoja. Kaikki tämä lisää kustannuksia verrattuna tavalliseen kaupunkikahvilaan.
Myös henkilöstökustannukset ovat lentokentillä usein tavallisia kauppapaikkoja korkeampia muun muassa poikkeuksellisen pitkistä aukioloajoista, tiukoista turvatoimista sekä kielitaitovaatimuksista johtuen.
Lentokenttäravintolat ja -kaupat maksavat paitsi vuokraa myös vähintään taatun lisenssimaksun sekä prosenttiosuuden myynnistään lentokenttäoperaattorille. Tämä voi olla jopa 20 % liikevaihdosta. Kuka siis tekee voittoa?
On helppo kuvitella, että brändit tai yrittäjät keräävät valtavat voitot veloittamalla matkustajilta enemmän. Todellisuudessa suurin osa lisäkustannuksista menee näiden väistämättömien kulujen kattamiseen.
Tietenkään tämä ei tee 15 euron lentokenttäpatongista helpommin nieltävää, mutta se selittää, miksi hintoja ei voi verrata suoraan tavallisessa ympäristössä toimiviin yrityksiin.
Poikkeavista tekijöistä johtuen lentoasemien hintoja on ylipäätään hyvä verrata kaupunkihintojen sijaan joko muiden lentoasemien tai muiden erityisten toimintaympäristöjen, kuten messujen ja festareiden, hintatasoon.
Finavia ei puutu hallinnoimissaan tiloissa toimivien yrittäjien hinnoitteluun
Iltasanomien (3.7.2023) haastatteleman Finavian liiketoiminnanjohtaja Nora Immosen mukaan Helsinki-Vantaalle voi tulla kahvilan, ravintolan tai kioskin pitäjäksi periaatteessa mikä yritys tahansa. Kaikki uudet toimijat hankitaan julkisen kilpailutuksen kautta hankintalain puitteissa. Immonen mainitsee yrittäjän kriteereiksi paitsi todistuksen ammattimaisesta toiminnasta, myös taloudellisen vakavaraisuuden. Yleensä tällä tarkoitetaan, että yrityksellä on olemassaolevaa toimintaa jo jossakin muualla.
Finavia ei puutu toimijoiden hinnoitteluun.
– Toimijat saavat itse hinnoitella tuotteensa. Meillä on tietenkin intressi siihen, että pysytään kilpailukykyisissä hinnoissa, mutta meillä ei ole oikeutta hinnoitella tuotteita tai muuten määritellä hintatasoa, Immonen toteaa Iltasanomille.
