Muinaisen Arganeguínin tai Areaganigui’n kylän jäänteitä on jäljellä El Pajarin sementtitehtaan kupeessa paikassa, jossa tapahtui ranskalaisen ristiretkeilijä Gadifer de la Sallen tekemä Gran Canarian valloitusyritys vuonna 1405.
Tämä Gran Canarian eteläosassa sijainnut alkuperäiskansan asuttama kylä on sittemmin hautautunut El Pajariin rakennettujen talojen ja viljelmien alle jättäen jälkeensä vain muutamia hajanaisia rakenteita. Osa luolista on yhä olemassa, lähinnä Barranco de Arguineguínissa. Modernin ajan Arguineguín on rakentunut noin puolen kilometrin päähän jäänteistä.
Arguineguínin historia ulottuu esihispaaniseen aikaan, jolloin alueella oli merkittävä alkuperäisasukkaiden keskittymä. Kylän nimen etymologinen alkuperä viittaa kuitenkin ikiaikaiseen yhteyteen Afrikan rannikkoseutuihin, erityisesti Mauritaniaan.
Sana ’arguineguín’ on hämmentänyt historioitsijoita vuosisatojen ajan. Sen kirjoitusasu vanhoissa kronikoissa, kuten ranskalaisen tutkimusmatkailija Jean de Béthencourtin kirjoittamassa Le Canarien -teoksessa, esiintyy jopa kuudessa eri muodossa. Tämä osoittaa, kuinka vaikeaa eurooppalaisille oli kirjoittaa tuntemattoman kielen nimiä. Näistä kirjoitusasun eroista huolimatta suullinen perinne on säilyttänyt nimen sellaisena kuin sen nykyään tunnemme.
Erään teorian mukaan ’arguineguín’ on yhdyssana, joka koostuu kolmesta osasta: arguin-n-guin. Ensimmäinen osa, arguin, liittyisi Mauritanian edustan pieneen, saman nimiseen luotoon, jonka ympäristö on ollut Kanarian asukkaille tärkeä kalastuspaikka. Kyseessä voisi olla myös monikko sanasta ’argan’, joka tarkoittaa Marokon eteläosille tyypillistä arganpuuta. Sanan kokonaismerkitys voisi olla ”arganpuut tuolla”, mikä on tutkija Ahmed Sabirin tukema tulkinta. Kun otetaan huomioon Arguineguínin seudun kalastusperinteet ja arganpuiden puuttuminen saarelta, yhteys Arguin-luotoon vaikuttaa loogiselta.
Yhteys Afrikkaan käy selväksi myös historiallisissa kertomuksissa, kuten historioitsija José de Viera y Clavijon mainitsemassa tapauksessa vuodelta 1778, jossa kerrotaan valaidenpyynnistä. Tekstissä mainitaan, että Arguineguínin rannikolla harppunoituja valaita pakeni Berberían rannoille. Tämä osoittaa kanarialaisten kalastajien läheisen suhteen Saharan edustan kalastusalueeseen sekä yhteisen ekosysteemin ja kulttuurin olemassaoloon.
Las Palmasin yliopiston professori Maximino Traperon kirjoittamassa Guanchismien sanakirjassa todetaan:
Rodríguez-Dincourtin antaman selityksen mukaan Arguineguín juontaa tuareginkielisten sanojen arahar-engi-a-iggin yhdistelmästä. Yhdessä nämä merkitsevät laaksoa, jossa on virtaavaa vettä. Kun selitys liitetään Gran Canariaan, kuvailee se hyvin Arguineguínin rotkoa, joka on saaren pisin. Vesimäärältään se ei kuitenkaan ole mitenkään merkittävä, sillä se sijaitsee saaren eteläpuolella. Luonnollisesti ilmasto saattoi olla hyvin erilainen siihen aikaan, kun paikannimi sai alkunsa.
Nykyään Arguineguín on vireä kylä markkinoineen ja muine tapahtumineen. Turismi näkyy myös, sillä kylä on erityisesti norjalaisten suosiossa, mutta paikallisväriä on silti jäljellä. Viehättävä päiväretkikohde.
Lähteet: Maspalomas24h, Patrimonio Historico
