Tarina siitä, kuinka yksi suku loi matkailumagneetin tyhjästä
Vuonna 1777 alkunsa saanut Vega Grande de Guadalupen kreivikunta on ainutlaatuinen esimerkki aatelissuvusta, joka yhdisti pääoman, kiinteistöstrategian ja globaalin brändin rakentamisen. Suku ei ollut Gran Canarialla pelkästään maanomistaja, vaan se toimi saaren nykyaikaistamisen ja matkailun liikkeelle panevana voimana. Heidän vaikutuksensa ulottui varhaisista kuvitetuista matkaoppaista aina Atlantin valtameren ensimmäisen suuren matkailukaupungin, Maspalomas Costa Canarian, syntyyn.
Suvun matkailuperintö ulottuu kauas ennen tilauslentojen aikakautta. Jo 1700-luvulla Pedro Agustín del Castillo y Ruiz de Vergara (1669–1741) laati teoksen nimeltä Kanariansaarten historiallinen ja maantieteellinen kuvaus (1735). Teos sisälsi arvokkaita karttoja ja suunnitelmia, ja sen voidaan katsoa olleen saarten ensimmäinen matkaopas. Teoksen avulla Kanaria nousi Euroopassa tuolloin eletyn renessanssiajan tietoisuuteen.
Suvun kosmopoliittista näkemystä vahvistivat sen yhteydet valistuksen ajan Real Sociedad Económica de Amigos del País -seuraan ja seikkailijoihin, kuten José de Viera y Clavijo, joka oli Espanjan ensimmäisten ilmapallolentojen aloittaja.
Kreivi Fernando del Castillo Westerling (1828–1901) oli osakkaana yhtiössä, joka perusti Hotel Santa Catalinan ja Espanjan ensimmäisen golfklubin (1891). Nämä eivät olleet vain vapaa-ajan palveluja, vaan välttämätöntä infrastruktuuria houkuttelemaan pohjoiseurooppalaisia matkailijoita.
Suvun kansainvälisen merkityksen huipentuma koettiin 1900-luvun puolivälissä, kun he ryhtyivät kehittämään Maspalomasin seutua. Kreivi Alejandro del Castillo y del Castillo (1892–1977) ja hänen veljenpoikansa, yhdeksäs kreivi Alejandro del Castillo y Bravo de Laguna (1928–), kieltäytyivät muuttamasta laajoja, tuottamattomia maa-alueitaan pelkiksi majataloiksi tai eläintarhoiksi. Niinpä he vuonna 1961 järjestivät Maspalomas Costa Canarian kansainvälisen ideakilpailun.
Tuloksena syntynyt hanke oli taloudellisen ja logistisen insinööritaidon mestariteos. Suku ei pelkästään kaavoittanut maata, vaan rakensi kaupungin ekosysteemin tyhjästä: Sorian padon, vesijakeluverkon, Maspalomasin Elmasa-sähköyhtiön ja tieverkoston. He perustivat Espanjan ensimmäisen ekumeenisen kirkon, rakennuttivat arkkitehtonisen maamerkin Oasis Maspalomas -hotellin, lentokerhon ja maan ensimmäisen teemapuiston, Sioux Cityn. Vallalla ollut huoneistoihin perustunut majoitusmalli mahdollisti monien pienten saarelaisinvestoijien osallistumisen, mikä varmisti, että matkailun tuotot jakautuivat laajasti.
Jo vuosikymmenessä vaikutus oli merkittävä: Maspalomasin vuosittainen matkailijamäärä kasvoi 58 000:sta yli 900 000:een ohittaen vuonna 1974 pääkaupunki Las Palmasin. Luovuttamalla maata NASAn avaruuskeskusta varten suku toi saarelle myös symbolista ja teknologista pääomaa, mikä vahvisti Gran Canarian brändiä.
Kreivikunnan tarina osoittaa, että maanomistus yhdistettynä näkemykseen, liiketoimintaan ja rohkeaan kaupunkisuunnitteluun voi muuttaa kokonaisen saaren talouden.
