Maspalomasin historian lyhyt oppimäärä

Maspalomas muinoin. Kuva: Fotos Antiguas de Canarias.

Tarina siitä, kuinka yksi suku loi matkailumagneetin tyhjästä

Vuonna 1777 alkunsa saanut Vega Grande de Guadalupen kreivikunta on ainutlaatui­nen esimerkki aatelissuvus­ta, joka yhdisti pääoman, kiinteistöstrategian ja glo­baalin brändin rakentami­sen. Suku ei ollut Gran Cana­rialla pelkästään maanomis­taja, vaan se toimi saaren nykyaikaistamisen ja mat­kailun liikkeelle panevana voimana. Heidän vaikutuk­sensa ulottui varhaisista kuvitetuista matkaoppaista aina Atlantin valtameren ensimmäisen suuren matkai­lukaupungin, Maspalomas Costa Canarian, syntyyn.

Suvun matkailuperintö ulot­tuu kauas ennen tilauslento­jen aikakautta. Jo 1700-lu­vulla Pedro Agustín del Castillo y Ruiz de Vergara (1669–1741) laati teoksen nimeltä Kanariansaarten historiallinen ja maantie­teellinen kuvaus (1735). Teos sisälsi arvokkaita karttoja ja suunnitelmia, ja sen voidaan katsoa olleen saarten ensimmäinen matkaopas. Teoksen avulla Kanaria nousi Euroo­passa tuolloin eletyn renes­sanssiajan tietoisuuteen.

Suvun kosmopoliittista näkemystä vahvistivat sen yhteydet valistuksen ajan Real Sociedad Económica de Amigos del País -seuraan ja seikkailijoihin, kuten José de Viera y Clavijo, joka oli Espanjan ensimmäisten ilmapallolentojen aloittaja.

Kreivi Fernando del Castillo Westerling (1828–1901) oli osakkaana yhtiös­sä, joka perusti Hotel Santa Catalinan ja Espanjan ensim­mäisen golfklubin (1891). Nämä eivät olleet vain va­paa-ajan palveluja, vaan välttämätöntä infrastruktuuria houkuttelemaan pohjoiseu­rooppalaisia matkailijoita.

Oasis Maspalomas vuonna 1968. Hotelli on nykyään nimeltään RIU Palace Oasis. Kuva: Fotos Antiguas de Canarias.

Suvun kansainvälisen merkityksen huipentuma koettiin 1900-luvun puo­livälissä, kun he ryhtyivät kehittämään Maspalomasin seutua. Kreivi Alejandro del Castillo y del Castillo (1892–1977) ja hänen vel­jenpoikansa, yhdeksäs krei­vi Alejandro del Castillo y Bravo de Laguna (1928–), kieltäytyivät muuttamas­ta laajoja, tuottamattomia maa-alueitaan pelkiksi ma­jataloiksi tai eläintarhoiksi. Niinpä he vuonna 1961 jär­jestivät Maspalomas Costa Canarian kansainvälisen ideakilpailun.

Tuloksena syntynyt han­ke oli taloudellisen ja logis­tisen insinööritaidon mes­tariteos. Suku ei pelkästään kaavoittanut maata, vaan rakensi kaupungin eko­systeemin tyhjästä: Sorian padon, vesijakeluverkon, Maspalomasin Elmasa-säh­köyhtiön ja tieverkoston. He perustivat Espanjan ensim­mäisen ekumeenisen kirkon, rakennuttivat arkkitehtoni­sen maamerkin Oasis Mas­palomas -hotellin, lentoker­hon ja maan ensimmäisen teemapuiston, Sioux Cityn. Vallalla ollut huoneistoihin perustunut majoitusmalli mahdollisti monien pienten saarelaisinvestoijien osallis­tumisen, mikä varmisti, että matkailun tuotot jakautuivat laajasti.

Jo vuosikymmenessä vaikutus oli merkittävä: Maspalomasin vuosittai­nen matkailijamäärä kasvoi 58 000:sta yli 900 000:een ohittaen vuonna 1974 pää­kaupunki Las Palmasin. Luovuttamalla maata NA­SAn avaruuskeskusta var­ten suku toi saarelle myös symbolista ja teknologista pääomaa, mikä vahvisti Gran Canarian brändiä. 

Kreivikunnan tarina osoittaa, että maanomistus yhdistettynä näkemykseen, liiketoimintaan ja rohkeaan kaupunkisuunnitteluun voi muuttaa kokonaisen saaren talouden.

Tagit:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *