Kanariansaarilla käytettävissä sanoissa yhdistyvät lukuisat vaikutteet: kastilian espanja, portugali ja guanchien eli alkuperäisväestön kieli. Lisäksi saarilla käytetään sanoja ja sanontoja, jotka ovat saapuneet eri puolilta maailmaa siirtolaisuuden ja kulttuurivaihdon kautta.
Teneriffan kävijöille ’titsa’ on tuttu sana, ja sitä käytetään busseista puhuttaessa. Sanan alkuperään ei liity kummempaa historiaa, sillä se on paikallisen bussiyhtiö Transportes Interurbanos de Tenerife, S.A.:n lyhenne. Sanaa ’guagua’ käytetään saarilla yleisemmin linja-autoista puhuttaessa, kun taas Manner-Espanjassa puhutaan autobúseista, joten guagua on kanarioiden oma juttu – tai niin ainakin pitkään uskottiin.
Kieliasiantuntija Elieser El Bayardo haluaa kumota tämän yleisen uskomuksen. Hänen mukaansa guagua ei ole lähtöisin Kanariansaarilta, vaan sen juuret löytyvät Karibialta, tarkemmin sanottuna Kuubasta. Tunnetut kielentutkijat Luis ja Agustín Millares väittivät samaa jo 1920-luvulla. Kuuban lisäksi guagua-sanaa käytetään samassa merkityksessä myös Dominikaanisessa Tasavallassa ja Puerto Ricossa.
El Bayardon mukaan guagua mainitaan vuonna 1836 julkaistussa kuubalaisessa Diccionario Provincial de Voces Cubanas -sanakirjassa ja Kuuban lehdistössä sana esiintyi toistuvasti jo 1800-luvun puolivälissä. Esimerkiksi vuonna 1857 sanomalehti La Charanga käytti guagua-sanaa ilmaisemaan jonkin asian ilmaisuutta ja vuonna 1863 satiirilehti El Moro Muza viittasi sanalla julkisiin kulkuneuvoihin eli hevosvetoisiin ómnibusseihin.
Andien alueella kuten Perussa ’guagua’ tai sen variantti ’wawa’, tarkoittaa vauvaa tai pientä lasta. Perussa oli aikoinaan sääntö, jonka mukaan alle kuusivuotiaat lapset pääsivät ilmaiseksi julkisiin kulkuneuvoihin. Jos aikuinen ei maksanut matkastaan, sanottiin, että hän ”matkusti guaguana” – eli ilmaiseksi. Tämä ilmaisu levisi vähitellen myös muihin maihin.
Tuohon aikaan Kuubassa useat työntekijät kävelivät työmatkansa, koska heidän palkkansa ei riittänyt julkisen liikenteen maksuihin. Hallitus antoi määräyksen, jonka mukaan liikennöitsijöiden tuli kuljettaa sotilaallisten hankkeiden työntekijät ilmaiseksi, ’guagua’. Uskotaan, että tästä lähtien havanalaiset omaksuivat tämän ilmauksen tarkoittamaan julkista liikennettä, ja vähitellen se juurtui kuubalaisten arkikieleen.
Kanariansaarten kielitoimisto Academia Canaria de la Lengua on myöntänyt, että guagua ei näy alueen sanastoissa ennen 1900-luvun alkua. Ei ole myöskään säilynyt asiakirjoja, jotka viittaisivat sanan käyttöön saarilla tätä ennen. Mutta miten guagua sitten päätyi saarille? Vastaus löytyy siirtolaisuudesta: 1800-luvulla suuri määrä kanarialaisia muutti Kuubaan. Palatessaan he toivat mukanaan paitsi muistonsa, myös kuubalaisia sanoja, jotka sulautuivat osaksi Kanariansaarten arkikieltä. Näin guagua saapui saarille – ei toisinpäin.
