Geneettisten tutkimusten perusteella suuri osa saarten alkuperäisasukkaista oli peräisin Pohjois-Afrikasta, mutta tästäkin on olemassa eriäviä mielipiteitä. Joka tapauksessa yhtymäkohtia muun muassa berbereihin on löydetty.
Eräiden arvioiden mukaan ensimmäiset asuttajat saapuivat saarille noin 400-luvulla eaa. Alkuasukkaat eli guanchet elivät eristettyinä saarillaan miltei kahden tuhannen vuoden ajan luoden tuona aikana oman kulttuurinsa ja elämäntapansa. Kanariaa asuttaneiden kansojen yhteisistä juurista huolimatta jokaisella saarella oli omat lakinsa ja tapansa, mikä aiheutti toisinaan yhteenottoja asutuskeskusten välillä.
Valtaosa alkuperäiskansasta asui luolissa. Lanzarotelta ja Gran Canarialta on kuitenkin löydetty jäänteitä asutuskeskuksista, joilla oli metsästykseen, karjanhoitoon ja maanviljelykseen perustuva talous. Kotieläimillä, kuten vuohilla ja lampailla, oli tärkeä osa heidän arjessaan. Niistä saatiin juuston, voin ja lihan lisäksi nahkoja vaatetukseen ja luita työkalujen valmistukseen.
Joissain teksteissä alkuperäisasukkaita kuvaillaan pienikokoisiksi. Toisissa teksteissä he olivat puolestaan pitkiä, vaaleita ja sinisilmäisiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan he olisivat olleet viikinkien jälkeläisiä, mutta tämä teoria on tyrmätty jo silläkin perusteella, että historia pitäisi kirjoittaa uusiksi, mikä on kieltämättä hyvin erikoinen peruste tieteellisen teorian hylkäämiseen. Faktana kuitenkin kerrotaan, että Kanarialta on löytynyt puisia jäänteitä, jotka tutkimusten perusteella ovat viikinkilaivojen osia.
Myös toimittaja Maria Markuksen matkertomus (Yle, 23.3.2018) tukee viikinkiteoriaa:
”Päästyämme saarelle kävin nauttimassa lasillisen pikkuruisessa kulmakuppilassa. Paikalliset äijät kumosivat halpaa rommia ja söivät keitettyjä kananmunia. Kuulemma viikinkien aikanaan tuoma perinne – kehohan tarvitsee proteiinia kestääkseen tiukan alkoholikuormituksen.”
Maanviljely
Cenobio Valerónin arkeologinen puisto koostuu valtavasta varastosta, jota Gran Canarian alkuasukkaat käyttivät viljan säilyttämiseen. Yli 800 vuotta sitten rakennetussa varastossa on yli 350 pehmeään kallioon hakattua siiloa, jotka on yhdistetty keskenään eri tasoilla. Siellä voi vierailla vapaasti ja halutessasi voit myös palkata oppaan, joka kertoo sinulle kaikki kiehtovan rakennelman salaisuudet.
Taide
Gran Canarian Cueva Pintada on saarten tärkeimpiä arkeologisia kohteita. Se koostuu taloryhmästä, joka ympäröi kallioon kaivettua luolaa. Sille päästäkseen on ensin ylitettävä kävelysilta, joka kulkee muinaisen asutuskeskuksen raunioiden yli. Luolan sisäpuolta koristavat seiniin maalatut geometriset aiheet. Selkeä esimerkki aikakauden taiteellisista kuvauksista, joita pääsee tarkastelemaan hyvin läheltä.
Muumiot
Monien muiden sivilisaatioiden tapaan myös guanchit harjoittivat muumiointia hautajaisriittinä. Tutkimusten mukaan heidän tekniikkansa ja taitonsa ylsivät Egyptin tasolle. Vaikka rituaali oli vain Teneriffan ja Gran Canarian alkuperäisasukkaiden tapa, pidetään muumioita guanche-kulttuurin tärkeimpinä jäänteinä.
Nähdäksesi muumioita läheltä, piipahda Teneriffan luonnontieteellisessä museossa Museo de la Naturaleza y el Hombre de Tenerifessä, jossa on yli 140 palsamoitua jäännöstä ja 12 täydellistä muumiota. Vanhimmat niistä ovat yli 1700 vuoden ikäisiä.
Vaikka alkuperäisasukkaiden osuus väheni 1400-luvun espanjalaisvalloituksista alkaen, ovat tutkimustyöt saaneet aikaan guanche-kulttuurin uuden nousukauden kaikilla saarilla.
Alkuperäiskansat
Kansoista käytetyt nimet vaihtelevat saarittain:
- La Palma: Benahoarita / auarita
- Teneriffa: Guanche
- Fuerteventura/Lanzarote: Majo
- El Hierro: Bimbache
- La Gomera: Gomerita
- Gran Canaria: Canario, myös guanche
Vinkki: Muun muassa La Palman Cueva de Belmacessa, El Hierron El Julanissa, La Gomeran Museo Arqueológicossa ja Gran Canarian Museo Canariossa pääset tutustumaan Kanariansaarten kiehtovaan menneisyyteen.
Lähteet: holaislascanarias.com, canariainfo.com, Yle.
