Ensimmäisen vuosisadan kreikkalaiset kauppiaat kuulivat vihellysten kaikuvan rotkojen yli ja kuvailivat sitä sanoilla ”ei kuin ihmisten kieli, vaan kuin lintujen laulu”. Kanarialla La Gomeran saarella käytetty vihellyskieli, silbo gomero, ulottuu kauas esihispaaniselle ajalle. Se on siirtynyt vuosisatojen ajan mestarilta oppilaalle mutta nyt sitä opetetaan paikallisissa kouluissa.
Silbon (sana tulee espanjan verbistä silbar, viheltää) ja sen puhujien, tai oikeastaan viheltäjien eli silbadoresien, alkuperä oli kauan hämärän peitossa. Paikalliset kertovat kielen kehittyneen saarella, ja joidenkin tutkijoiden mukaan silbo todistaisi Kanariansaarten alkuperäisten asukkaiden olleen myyttisen Atlantiksen tuhosta pelastuneita.
Niin tai näin, silbo gomero syntyi kyläyhteisöjen välisestä viestintätarpeesta. La Gomeran saari muodostuu vaikeakulkuisesta maastosta ja pitkistä, syvistä rotkoista, jotka eristävät kyliä toisistaan vaikeuttaen niiden välistä yhteydenpitoa. Vihellyksen kantama voi suotuisissa olosuhteissa olla useita kilometrejä, ja sitä voidaan tulkita laaksoista aina saaren korkeammille seuduille saakka.
Vihellyskielessä vokaalit ja konsonantit korvataan tietynlaisilla vihellysäänillä. Ne eroavat toisistaan sävelkorkeuden sekä sen perusteella, ovatko ne katkonaisia vai jatkuvia. Tällä tavoin voidaan muodostaa yli 4000 sanaa. Harjoittelun myötä viheltäjät pystyvät välittämään minkä tahansa viestin pitkien etäisyyksien päähän. Jotkin paikalliset variaatiot jopa paljastavat viheltäjän kotiseudun.
Vihellystekniikalla on kaksi muotoa. Joko ilman sormia tai laittamalla yksi tai kaksi sormea suuhun ja puhaltamalla ilmaa tietyllä voimakkuudella samalla sormia ja kieltä eri tavoin liikuttaen, jolloin syntyy erilaisia ääniä.
La Lagunan yliopiston professori ja silbo-asiantuntija Manuel Carreirasin mukaan silbo on paljon monimutkaisempaa kuin tavallinen viheltäminen. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että silboa käsitellään aivoissa samalla alueella kuin perinteisiä puhuttuja kieliä, ja että se voi olla tarpeen mukaan aivan yhtä yksinkertaista tai monimutkaista.
Carreiras kertoo silboa alun perin käytetyn eristyneille yhteisöille tärkeiden, yksinkertaisten asioiden viestimiseen, kuten ”tule nopeasti” tai ”apua”. Hänen tutkimuksensa kuitenkin osoitti, että silbolla voidaan välittää myös niinkin monimutkaisia käsitteitä kuin Einsteinin suhteellisuusteoria.
1960-luvulla yleistyneet modernit tietoliikenneyhteydet aiheuttivat silbon jyrkän taantumisen. Puhelimien myötä ei enää ollut tarvetta viheltää viestejä syvien rotkojen yli, ja kielen arkikäyttö hiipui. Saarella kerrotaan vanhaa vitsiä kahdesta paimenesta, jotka saatuaan ensimmäiset puhelimensa soittivat toisilleen ja vihelsivät luuriin. Vihellyskieltä käyttivät enää lähinnä saaren vanhimmat asukkaat.
Tämän vuoksi Kanariansaarten hallitus yhdessä La Gomeran viranomaisten kanssa laati lain silbo gomeron suojelemiseksi. Sen mukaisesti vihellyskieli tuli osaksi saaren opetusta yhtenä kielenä muiden joukossa. Näin se otettiin osaksi perusopetusta ja toisen asteen pakollista opetusta kaikissa saaren kouluissa vuodesta 1999 lähtien. Useimmat La Gomeran asukkaat ymmärtävät sitä ja valtaosa myös käyttää sitä, erityisesti vanhemmat ihmiset ja nuoret.
Silbadoresien taidoista voisi olla hyötyä koko maailmalle. Kieltä yli 20 vuotta tutkineen Jeff Brentin mukaan on todistettu, että vihellykset kantavat paljon pidemmälle kuin tavallinen puhe. Näin ollen vihellyskieli on ollut pelastus- ja hätätilanteissa korvaamaton.
Hänen mukaansa muutamien hyödyllisten ja helposti muistettavien vihellysfraasien opettaminen kouluissa ympäri maailmaa voisi pelastaa lukemattomia ihmishenkiä. Jos haluat oppia La Gomeran vihellyskielen salat, saatat kuitenkin tulla pettymään.
– Henkilölle, joka ei ole äidinkielenään espanjaa puhuva, silbadoriksi tuleminen olisi erittäin, erittäin vaikeaa. Vihellyksissä voi olla paljon monitulkintaisuutta, ja usein asiayhteys on ratkaisevan tärkeä viestin ymmärtämiselle, professori Carreiras tähdentää.
Vuonna 2009 vihellyskieli lisättiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, jossa myös suomalainen sauna on. Jotta silbo gomero ei katoaisi kuten muut Kanarialla aikoinaan käytetyt vihellyskielet, on tärkeää panostaa sen siirtämiseen tuleville sukupolville.
Lähteet: Unesco, silbogomero.es
